tiistai 7. kesäkuuta 2016

Ravintola Saari

Saari on ravintola saaressa, aivan Helsingin edustalla. Paatti nappaa kyytiin Carusellin takaa laiturista ja jo muutaman minuutin kuluttua olet perillä upeiden maisemien äärellä. 

Minut oli kutsuttu viinintekijäillalliselle maistelemaan slovenialaisen Puclavec:n viinejä yhdessä Saari ravintolan ruokien kanssa. Ilolla huomasin että sain seurakseni myös Tiskivuoren emännän ja elämänsä taiteellisen johtajan. Meillä oli juuri sellainen ilta kuin ravintolan puolesta tervetulleeksi sanaillut Poolo Huttunen toivoikin: rento ja iloinen. Viinitalon edustajat painottivat myös tekevänsä viinejä yhdessä nautittavaksi. 
Menu näytti mielenkiintoiselta ja sitä se olikin. Viinit kävivät ruuille pääosin hienosti, mutta jälkiruokaviini itsessään oli turhan pliisu makuuni. 
Paistettu kampasimpukka oli oivallisesti kypsennetty ja tryffelimajoneesissa todella maistui kyseessäoleva sieni. Pidin yhdistelmästä paljon paitsi maultaan, myös tarjoilultaan!
Štruklji oli itselleni aivan uusi tuttavuus, kuulemma perinteinen slovenialainen ruoka. Uskoakseni filotaikinaan käärittynä oli täytettä, joka pallotteli suolaisen ja makean välimaastossa hurmaamatta minua lainkaan. Štrukljia oli vaikea syödä tilliliemen kanssa. 

Savustettu rantalampelainen kuha, korvasienimuhennos ja muhennettu varhaiskaali oli juuri sellainen annos jota odotinkin Saari-ravintolalta. Alkukesäisiä, yhteensointuvia makuja ja täyteläisyyttä ilman raskautta. Yksinkertaista ja toimivaa. 

Pääruualla huomasin ilokseni, että villisikatoimittaja on sama kuin meillä, Koivikkonotko Rantasalmella. Ryyninen kasha oli minulle uusi, mutta mieluisaksi osoittautunut ruoka lihan lisukkeena. Lakritsainen kastike oli turhan ujosti lakritsin makuinen.  
Jogurttijäätelö, financierit ja päärynä päättivät iltamme mukavasti. 
 
Pidän siitä, että ravintolassa koen uudenlaisia makuja tai makuyhdistelmiä. Tällä kertaa sellaisia olivat esimerkiksi savustettu kuha ja kasha. Mietin illan aikana ravintola Saaren olevan paikka, jonne monenlaiset ihmiset voivat tulla rennosti nauttimaan ruuasta joka on mietittyä ja helposti lähestyttävää. 

Ravintola Saaresta minulle jää varmasti mieleen parhaiten upeat maisemat, erityisesti meri ja karut kalliot. Voisin hyvin kuvitella vieväni tuonne esimerkiksi ulkomaalaisia vieraita syömään ja nauttimaan Suomen kesän huippunäkymistä.

Kesälounaalle näyttää olevan tänä vuonna ilmainen venekuljetus. Klassikkomenu tervagraavatulla lohella jäi kutkuttamaan mielen perukoille. 

***
illan maksoi ravintola Saari 

4 kommenttia:

  1. Ajattelithan minua tuon ensimmäisen ruokalajin aikana? :D Ihanilta näyttävät annokset. Muistelen muuten, että olisitte olleet tuolla illallisella juuri samaan aikaan kuin minä olin Helsingissä Emossa, instakuvista siis. Tai seuraavana päivänä, jolloin olin HK:lla lihaövereitä syömässä.

    VastaaPoista
  2. Kauhia en. Mä ajattelen sua/ teitä aina kun makaan vieraiden ihmisten olohuoneen lattioilla tarjotin peittona tai kun näen jotain hassua valokuvattavaa ;).

    VastaaPoista
  3. Kelpaa! Etenkin tuo toisten lattioilla makaaminen. Teidän pitää joskus tulla meidänkin lattialle makaamaan!

    VastaaPoista
  4. Kyllä tullaan! Saa kutsua niin pistetään onnistumaan.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin